Pankin perustaminen
Eräjärven
kunta teki päätöksen säästöpankin perustamisesta vuonna 1907. Kun perustaminen oli
hyväksytty ja säännöt vahvistettu, valitsi kuntakokous 14.2.1910 pankin
ensimmäiset isännät. Sääntöjen mukaan kyseessä oli Eräjärven Kunnan
Säästöpankki.
Isäntien
valitsema hallitus päätti 24.2.1910, että pankin konttori sijoitetaan vuokrahuoneisiin
Kirkko-Kaupin taloon ja huhtikuun 11. päivänä 1910 säästöpankki oli ensikerran avoinna
yleisölle. Vuonna 1910 se ehti olla avoinna yksitoista kertaa. Vuoden 1916
alusta pankki siirtyi jo uuteen paikkaan, vuokralle kirkonkylän Eerolan taloon.
Alussa ei
ketään nimitetty varsinaiseksi toimitusjohtajaksi. Esimiehenä toimi
Otto Pamroth, varaesimiehenä Robert Katila, kassanhoitajana Simo Jussila ja
kirjanpitäjänä J.L. Kauppi. Toimitusjohtajan pankki sai vasta vuonna 1920,
jolloin Simo Jussila nimitettiin kamreeriksi eli toimitusjohtajaksi.
Omaan taloon
Vuoteen
1921 mennessä toiminta oli laajentunut niin paljon, ettei enää voitu toimia
yksityisasunnossa. Niinpä päätettiin ostaa toimitilaksi oma kiinteistö. Samassa
yhteydessä hankittiin lisäksi puhelin, irtaimistoa ja muita tarpeellisia välineitä.
Lisääntynyt toiminta vaati myös turvallisemmat säilytystilat ja niinpä ostettiin myös
uusi kassakaappi.
Jo
vuosikymmenen lopulla jouduttiin tilakysymystä miettimään taas uudelleen. Edessä oli
joko perusteellinen remontti tai uuden toimitalon rakentaminen. Kuitenkin vasta
vuonna 1935 pankille ostettiin Kirkko-Kaupin tilasta uusi liiketalo, jotka otettiin
käyttöön syksyllä 1937.
Kohti muutosta
Pankki
oli Simo Jussilan johtajakautena saanut kahteen kertaan uuden talon. Toiminta
oli laajentunut ja asema vakiintunut. Edessä oli kuitenkin sukupolven vaihdos. Säästöpankin
hallitus päätti 11.12.1941 pyytää agrologi Eino Hirtolahtea toimitusjohtajaksi
vuodesta 1942 alkaen sitten, kun hän pääsee vapaaksi sotapalveluksesta.
Järvenpäähän ja
Hoivamäelle
Vuonna
1954 päätettiin perustaa toimipiste Järvenpään kylään ja se oli avoinna
ensimmäistä kertaa 24.10.1955. Konttorilla oli oma toimikunta, joka huolehti
käytännön toimista koskien mm. pankkirakennusta ja sen kunnossapitoa.
Vuonna
1964 päätettiin Hoivamäen konttorin perustamisesta ja se avattiin 12.4.1965. Tiloissa
kokoontuivat myös erilaiset harrastuskerhot ja yhdistykset.
Myöhemmillä
vuosikymmenillä maaseudun kokema rakennemuutos ja pankkiasioinnin muutokset vähensivät
kuitenkin toimipisteiden tarvetta ja lopulta tultiin tilanteeseen, että konttori
Hoivamäellä sulki ovensa vuonna 1995 ja Järvenpäässä vuonna 2000.
Murto ja tulipalo
Lokakuussa
vuonna 1974 kulki Eräjärven kylällä outoa väkeä. Kulkijat olivat päättäneet
murtautua Eräjärven Säästöpankin konttoriin. Päästyään sisälle, vorot yrittivät
murtaa pankkiholvin oven. Se pysyi kuitenkin kiinni eikä varastettavaa irronnut.
Seuraavana päivänä vietettiin Säästäväisyyspäivää ja kahvit tarjottiin
asiakkaille, vaikka pankkisali oli yöllisten murtomiesten ja sitä seuranneen pienen tulipalon
jäljiltä mullin mallin. Vauriot korjattiin ja remontoidut tilat piti ottaa
käyttöön alkuvuodesta 1975. Pankki ehti toimia uudistetuissa tiloissa kolmisen
viikkoa, kun kohtalo jälleen koetteli, sillä 9.1.1975 tulipalo tuhosi
pankkitalon käyttökelvottomaksi, lukuun ottamatta pankkiholvia.
Hallitus
kokoontui hätäkokoukseen ja aluksi päätettiin vuokrata Laineen omakotitalosta
kaksi huonetta väliaikaiseksi pankkitilaksi. Holvissa olleet kirjanpitokirjat
ja kaikki asiakastilit olivat onneksi säilyneet vahingoittumattomina ja ne siirrettiin Laineen
taloon, jossa pankin toiminta jatkui.
Uusi talo ja uusi
johtaja
Tulipalon
jälkeen päätettiin nopeasti uuden pankkirakennuksen rakentamisesta. Uusi rakennus otettiin käyttöön 2.2.1976. Samana
vuonna oli myös pankin pitkäaikaisen toimitusjohtajan Eino Hirtolahden aika
siirtyä eläkkeelle 34 vuoden palveluksen jälkeen. Uusi toimitusjohtaja, Erkki
Jääskelä, aloitti työnsä 1.6.1976. Vielä
1970-luvulla tilitapahtumat merkittiin käsin tilikortteihin. Uuden johtajan
ensimmäisiä toimia olikin pankin siirtäminen tietokoneaikaan.
ATK-aikaan
siirryttiin vuonna 1976 ensiksi lainojen osalta ja vuoden 1980 lopulla myös talletustilit
siirrettiin tietokoneen hoidettavaksi. Seuraava vaihe oli vuonna 1984, kun siirryttiin
ns. reaaliaikajärjestelmään. Tietokoneet ja tietoverkot tulivat vähitellen toimihenkilöiden
tärkeimmäksi työvälineeksi.
Pankkikriisi ja säästöpankkiryhmän
uusi alku
Suomen
Pankki purki rahamarkkinoiden sääntelyä nopeaan tahtiin 1980-luvun puolivälistä
alkaen. Pankkien maksukyky kasvoi ja muodostui harhakuva, että rahaa on
loputtomiin. Tilanne johti lopulta koko maata ravistelleeseen lamaan ja
pankkikriisiin 1990-luvun alussa.
Säästöpankkiliitossa
oli jo pitkään suunniteltu ns. aluepankkiverkostoa. Pankkikriisin kärjistyessä
Säästöpankkiliiton hallitus käynnisti nopeutetun rakenneohjelman. Syksyllä 1991
se suositti yhtymistä Suomen Säästöpankkiin. SSp aloitti toimintansa 21.9.1992,
mutta sen taru jäi lopulta lyhyeksi, kun se pilkottiin valtioneuvoston
päätöksellä 22.10.1993. SSp:n ulkopuolelle jäi kuitenkin lopulta 40
säästöpankkia, joista yksi oli Eräjärven Säästöpankki.
Laajentuminen Oriveden
keskustaan
SSP:n
pilkkomisen jälkeen jäljelle jääneiden Säästöpankkien tärkeimpinä tehtävinä oli
yhteisten palvelujen, kuten keskuspankkikysymyksen ja atk-palvelujen järjestäminen.
Sen lisäksi säästöpankit perustivat nopeaan tahtiin uusia konttoreita.
Eräjärven
Säästöpankin hallitus teki 10.11.1993 tärkeän päätöksen konttorin perustamisesta
Oriveden keskustaan ja se avattiin 10.1.1994. Kymmenen vuotta myöhemmin voitiin
todeta konttorin kasvaneen suuremmaksi kuin Oriveden Säästöpankki oli aikoinaan
ollut. Vuonna 1996 säästöpankki palasi juurilleen Keskustien varteen. Oriveden
Säästöpankin entisiin tiloihin.
Ylöjärvelle ja Tesomalle
Loppuvuodesta
1997 tehtiin päätös konttorin perustamisesta Ylöjärvelle ja avajaisia
vietettiin 22.4.1998. Ennen laajenemista oli tiedusteltu myös Ikaalisten
Säästöpankin suunnitelmia Ylöjärven suhteen. Kenttä oli kuitenkin vapaa, joten
kilpailua ei ollut luvassa saman pankkiryhmän sisältä.
Laajentumisen
seuraava vaihe tuli, kun päätettiin avata uusi konttori Tampereen Tesomalle.
Sen avajaisia vietettiin 18.8.2005. Toimialue liittyi alueellisesti hyvin
saumattomasti Ylöjärveen. Toiminnot jouduttiin kuitenkin yhdistämään Ylöjärven
konttoriin jo vuonna 2014, koska vuokrasopimus päättyi, eikä sopivia tiloja
ollut saatavilla.
Rukkaset Aito
Säästöpankille
Erkki
Jääskelä siirtyi eläkkeelle 31.7.2006 ja uuden toimitusjohtajan paikkaa haki
lähes 30 henkilöä. Valinnassa painoi valitun Matti Pukan Tampereen markkina-alueen
vahva tuntemus. Uuden johtajan alaisuudessa pankin kehitys oli aluksi suotuisaa.
Vuonna 2008 taloustilanne maailmalla kuitenkin kääntyi. Yhdysvalloista
liikkeelle lähteneet markkinahäiriöt paisuivat nopeasti maailmanlaajuiseksi
kriisiksi. Suomi muiden mukana ajautui pahaan taantumaan.
Vuonna
2008 pankin hallitus päätti esittää, että Eräjärven, Ikaalisten ja Luopioisten
Säästöpankkien liiketoimet yhdistettäisiin. Isännät kuitenkin hylkäsivät
esityksen ja tilanne aiheutti melkoisesta kuohuntaa, jonka seurauksena myös
toimitusjohtaja jätti tehtävänsä.
Sinetti Säästöpankin
perustaminen
Uudeksi
toimitusjohtajaksi valittiin keväällä 2009 Samuli Laurila, joka oli toiminut siihen saakka
pankin varatoimitusjohtajana. Hän oli tullut Eräjärven Säästöpankin palvelukseen
vuonna 1997 ja sitä ennen hän oli ollut pitkään Längelmäen Säästöpankin
palveluksessa.
Pankki
oli torjunut aiemmat fuusiohankkeet. Se oli kasvanut ja avannut konttorit,
Orivedelle, Ylöjärvelle ja Tampereelle. Vaikka pankki oli vakavarainen ja
hyvässä kunnossa, se oli kooltaan edelleenkin pieni. Rahamarkkinoiden
kiristyvät ohjeistukset ja pankkivalvonnan tiukkeneminen asettivat lisääntyviä
haasteita pienille pankeille.
Pankin
hallinnossa oli jo pitkään mietitty yhteistyötä Längelmäen Säästöpankin
kanssa ja lopulta neuvotteluissa päästiin yksimielisyyteen, kun vuonna 2013
Längelmäen Säästöpankki liittyi Eräjärven Säästöpankkiin ja
muodostettiin Säästöpankki Sinetti. Samassa yhteydessä pankin
toimitusjohtajaksi nimitettiin Hannu Syvänen ja Samuli
Laurila siirtyi varatoimitusjohtajaksi. Sinetin pääkonttori sijaitsee Orivedellä ja tätä kirjoitettaessa sillä
on konttorit Längelmäellä, Eräjärvellä, Orivedellä, Jämsässä ja Ylöjärvellä.
Säätiö jatkaa Eräjärven
Säästöpankin perinteitä
Säästöpankin
säännöissä on alusta alkaen korostettu säästäväisyyden edistämistä ja lisäksi kertyneitä
voittovaroja on voitu jakaa yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Vuonna 1926
jaettiin vuosivoitosta ensi kertaa varoja hyväntekeväisyyteen. Tämä käytäntö on jatkunut aina näihin päiviin asti. Sinetin
muodostamisen yhteydessä pankin isännät päättivät perustaa Eräjärven
Säästöpankkisäätiön pitämään yllä tätä vanhaa perinnettä. Tätä
kirjoitettaessa toiminta on vasta alkumetreillä, mutta uskomme vakaasti, että
säätiön avulla pystymme pitämään yllä Eräjärven Säästöpankin perinteitä
tukemalla mm. paikkakunnan elinvoimaisuutta, hyvinvointia ja koulutusta.